Helluntaikirkko vai Ry?

Nykyään Suomessa Helluntaiseurakunnissa keskustellaan, olisiko seurakuntiemme parempi olla uskonnonvapauslain, vai yhdistyslain alaisena.

Molemmat antavat seurakunnillemme hyvät toimintamahdollisuudet. Yhdistyslain alaisuus on ollut käytössä vuosikymmenet, mutta nyt on avautunut mahdollisuus myös valita uskonnonvapauslain alaisuus.

Asiasta ollaan eri mieltä. Erittäin paljon on tietämättömyyttä näissä asioissa.
Jotkut jopa pelottelevat eri mieltä olevia.
On hyvä muistaa, että Suomen lain alaisuus ei ole hengellinen kysymys, vaan käytännön kysymys.
Raamatusta ei löydy vastausta siihen, kumman lain alaisuudessa on parempi toimia.

Katto-organisaatiot

Olemmepa kumman lain alaisuudessa tahansa, kummassakin on oma katto-organisaationsa.

Rekisteröidyn yhdistyksen katto-organisaatio
Rekisteröityjen yhdistysten nimiä on erilaisia. Meillä Keuruulla se on: Rukoushuoneyhdistys Betania ry.
Ry hallitsee seurakuntaa siten, että virallisesti se omistaa rukoushuonekiinteistön, rahaliikenne kulkee ry:n kautta. Esimerkiksi kun sanotaan, että kerätään seurakunnalle uhri / kolehti, se meneekin Rukoushuoneyhdistys Betania ry:n tilille. Seurakunnalla ei ole omaa tiliä.
Työntekijät ovat ry:n työntekijöitä, ei seurakunnan. Kun seurakunnan pastori saa eläkettä varten luettelon työnantajistaan, siinä on rukoushuoneyhdistys ry, eikä seurakunta.

Kerran eräs seurakunta osti liikekiinteistön, johon saneerattiin rukoushuone. Seurakunta tarvitsi hiukan lainaa. Rukoushuoneyhdistys ry:n hallituksessa kahdella oli nimenkirjoitusoikeus, mutta toinen kieltäytyi pistämästä nimeään pankkilainan paperiin. Ei auttanut, vaikka seurakunta ja vanhimmisto häntä pyysivät sen tekemään. Silloin muutamat seurakuntalaiset pistivät oman nimensä takauspaperiin ja näin takasivat lainan. Tällä ry:n hallituksen jäsenellä oli valta joko laittaa nimensä tai ei, eikä vanhimmistokaan voinut häntä siihen velvoittaa.

Kerran eräässä seurakunnassa ry:n hallituksen puheenjohtaja päätti purkaa yhden pienen katoksen rukoushuoneen tontilta. Kun hän oli sitä tekemässä, seurakunnan johtaja, joka oli myös vanhimmiston puheenjohtaja, tuli ja kysyi: ”Kuka sinulle on antanut luvan purkaa se?” ”Minä”, vastasi purkaja ja tarkoitti itseään. Seurakunnan johtaja ei voinut asialle mitään, sillä ry:n hallitus on vanhimmiston yläpuolella virallisissa asioissa. Tosin tämä purkaja vuosien aikana on tehnyt paljon pyyteetöntä työtä seurakunnan hyväksi ja on seurakuntalaisten rakastama ja kunnioittama.

Mutta järjestys on se, että rukoushuoneyhdistyksen hallitus on katto-organisaatio seurakunnassa. Vanhimmisto, saarnaaja, diakonit ja seurakuntalaiset ovat ry:n hallituksen määräiltävissä.

Helluntaikirkon katto-organisaatio
Kun meillä Keuruulla perustettiin uskonnonvapauslain mukainen Helluntaikirkkoseurakunta, se sai nimekseen Keuruun Helluntaiseurakunta. Sille valittiin vanhimmat. Kaikki tämän lain alaiset helluntaiseurakunnat muodostavat Helluntaikirkon. Helluntaikirkolla ei ole yksilöjäseniä, vaan sen jäsenet ovat Helluntaiseurakunnat. Tosin jotkut vaihtavat Helluntaiseurakunta-nimen johonkin muuhun nimeen, mutta jotkut jatkavat nimellä Helluntaiseurakunta.

Helluntaikirkolla on oma katto-organisaationsa. Siihen seurakunnat valitsevat edustajat. Se ei määrää seurakuntien taloudellisista asioista, vaan hoitaa lähinnä suhteita Suomen valtioon ja muihin instansseihin. Myös he jatkavat samaa työtä, jota ns. ”Neuvoa antavat veljet” ovat tehneet vuosikymmeniä. Eli jos jossain seurakunnassa on pahoja ongelmia, he voivat kutsua ”Neuvoa antavat veljet” neuvomaan ja ohjaamaan seurakuntia niiden ongelmatilanteissa, mutta ne eivät hallitse seurakuntia.

Kaksoisjäsenyys
Rekisteröidyn yhdistyksen seurakunnassa jäsenillä on kaksoisjäsenyys. He ovat sekä seurakunnan, että ry:n jäseniä. Kun Keuruulla joku liittyy seurakuntaan, hänet siunataan Helluntaiseurakunnan jäseneksi, mutta vasta seuraavassa vuosikokouksessa hänet valitaan yhdistyksen jäseneksi. Näin hänellä on kaksoisjäsenyys, jotka ovat eri pituiset.

Helluntaikirkossa kaksoisjäsenyyttä ei ole.

Yksi tuhannesta --- Yksi neljästätuhannesta

Olen vuosia kerännyt tietoja rekisteröitymisestä, enkä ole niitä kaikkia tietoja pystynyt tarkistamaan. Mutta niistä olen lukenut, että Suomessa ja Ruotsissa helluntaiseurakunnat ovat rekisteröityneet yhdistyslain alle. Muissa maissa yleensä uskonnollisen lain alle, joissain ovat ns. maanalaisia seurakuntia.

Syksyllä 2007 Suomen koteihin jaettiin Hyvä Sanoma Extra. Siinä oli Veli-Matti Kärkkäisen kirjoitus Helluntaiherätyksestä. Hän mainitsi, että maailmassa on perinteisiä helluntailaisia 120-150 miljoonaa ja helluntailais-karismaatikkoja 550-600 miljoonaa. Suomessa ja Ruotsissa on yhteensä vajaat 150 tuhatta helluntailaista.

Jos ajatellaan, että kaikki perinteiset helluntailaiset menisivät jonoon, niin jokaista tuhatta helluntailaista kohden olisi yksi Suomesta tai Ruotsista.
Jos tämä yksi sanoisi tuhannelle: ”Minä olen rekisteröitynyt oikein, te väärin!” Niin ehkä joku kysyisi: ”Kuka tuo on?” Joku hänelle vastaisi: ”Se on suomalainen helluntailainen”

Jos ajatellaan, että helluntailais-karismaatikot menisivät jonoon, niin neljää tuhatta helluntailais-karismaatikkoa kohden olisi yksi, joka huutaisi neljälle tuhannelle: ”Te olette väärin rekisteröityneet, vain minä olen oikein!” Jälleen joku kysyisi: ”Kuka tuo on?” Hänelle sanottaisiin, että ruotsalainen.
Näitä tuhannen tai neljäntuhannen ryhmiä olisi 120-150 tuhatta.

Herää kysymys: Ovatko nämä tuhannet väärässä ja suomalainen tai ruotsalainen yksin oikeassa?

Ovatko ne yhdistysten kannattajat oikeassa, jotka haluavat, että seurakunnan kiinteistöt ovat yhdistyksen, samoin uhrit kerätään yhdistykselle ja jäsenillä olisi kaksoisjäsenyys, samoin johto olisi kaksoisjohto: Seurakunnan vanhimmisto ja rukoushuoneyhdistyksen hallitus.

Entä sitten ne 1000 – 4000 kertaa suuremmat ryhmät? He, jotka ovat seurakuntalinjalla ja haluavat, että seurakunta omistaa kiinteistöt, uhrit tulevat seurakunnalle ja jäsenet ovat vain seurakunnan jäseniä, eivätkä minkään yhdistyksen. Ovatko nämä väärässä?

Lisätietoja:
www.helluntaikansa.fi
www.suomenhelluntaikirkko.fi